tiistai 8. marraskuuta 2016

Boca Raton ja reissun päätös

Kolmisen viikkoa Miamissa alkaa olla takana. Aika on mennyt loppujen lopuksi todella äkkiä vaikka
aina ennen kisaa on ollut se muutama koomapäivä kun tuntuu, että aika matelee. Tein reissun viimeisen aamulenkin tuossa hetki sitten ja ehdin vähän tehdä töitä ennen kun pakkaan loput tavarat laukkuihin ja suuntaamme kentällä. Suomeen saavumme keskiviikkona aamulla noin klo 10.

Hetkeksi vielä viime lauantaihin ja Florida Victory Pro kisaan Boca Ratoniin. Rekisteröinti oli normaaliin tapaan edellisenä iltana ja se järjestettiin Boca Ratonissa Hotel Hiltonissa. Jo heti alussa kävi hyvin selväksi, että tämä kisa on luonteeltaan enemmän show kuin nuo kaksi edellistä kisaa.

Sain myös perjantaina väripalvelusta ensimmäisen kisavärin päälle, jonka kanssa ongelmat sitten alkoivatkin. Sanoin useamman kerran väriä laittaneelle naiselle, että vain hyvin ohut kerros illalla ja sitten aamulla enemmän. Joo joo oli vastaus ja tasoitteli, suihkutti, tasoitti, suihkutti kunnes sanoin, että nyt riittää kiitos. Lopputulos oli se, että aamulla suihkuun pesemään värit pois ennen uuden laittamista. Myös aamulla väriä laitettiin liikaa ja vaikka se aamun kisassa olis suht ok, niin iltaan mennessä olin taas suihkun tarpeessa. Heidän käyttämä väri oli jotain (en muista nimeä), mutta todella huonosti kuivuvaa ja tahmaisen oloista. Iso osa kisaajista valitteli värin laatua ja kuinka se sotki kaiken mihin hipaisi. Mutta se siitä, väristä homma ei ollut kiinni.

Aamun kisassa olin kolmannessa vertailussa, mikä oli hieman pettymys sillä lavalla oli osin samoja kisaajia, joita oli kahdessa edellisessäkin kisassa ja joiden edellä olin ollut. Ei auta kuin hymyillä ja jatkaa. Fiilis oli hyvä ja rento, joten pisteet siitä itselle. Kunto oli kestänyt nämä viikot hyvin, joten sitten vain odottamaan vielä iltakisaa. Pienen hiilarivajeessa tehdyn lukihäiriön seurauksena iltakisa olikin vasta klo 19 kun luulin olevan klo 17. Aamukisa oli ohi noin klo 12:30. Sitten vain kehittämään puuttuva pöperö tuohon väliin ja sehän tällaiselta kaikkeen  varautuvalta löytyy aina autosta :) Odottelu oli aika puuduttavaa, mutta hieman lepäilyä ja takaisin kisapaikalle. Iloksemme sitten kuulimme, että vaikka figure oli aamulla ensimmäisenä, se on illalla viimeisenä. Pääsimme iltakisassa lavalle vasta klo 20 jälkeen. Hymyssä oli tuolloin vähän hakemista, mutta meillä oli todella hyvä yhteishenki ja tsemppi päällä muiden kisaajien kanssa, joten kiitos heille!

Lopullinen sijoitus Boca Ratonista 16...eli ei sijoitusta. Kyllä, olen pettynyt enkä häpeä sanoa sitä.
Moni katsoja, kanssakilpailija ja promoottorikin tuli kehumaan fysiikkaa, kuntoa, esiintymistä ja miten upea ja ainutlaatuinen kokonaisuus. Tiedättekö kun se ei auta, sijoitukset ratkaisee, ei kehut. Tottakai on kiva kuulla palautetta niin hyvää kuin huonoakin, mutta tässä tapauksessa kiinnostaa vain, mitä teen jatkossa toisin ja paremmin ollakseni parempi. Tuomarit olivat lähettäneet promoottorin kautta minulle terveisiä että haluaisivat nähdä minut Women´s physique sarjassa, olisin kuulemma hyvä siinä. Kiitos ei. En kisaa siinä lajissa mikä olisi minulle ns helpompi valinta tai helpompi tie vaan siinä missä haluan kisata ja se on nyt tässä hetkessä figure. Se tarjoaa minulle enemmän haasteita ja pidän siitä. Sijoitustani on ihmetelty useammalta taholta, mutta tämä on pelin henki. Tuo tuomaristo tykkäsi enemmän erilaisesta fysiikasta ja olemuksesta kun minulla on tarjota, näin se menee.

Silti näin jälkikäteen olen hyvillä mielin. Kunto on ollut parasta minua tähän asti ja tiedän, että tässä
on mahdollisuus muokata kroppaa vielä oikeaan suuntaan hyvinkin nopealla aikataululla. Voimia on puskea eteenpäin ja ympärillä on sellainen tukijoukko, että ei tässä voi kun nöyränä kiittää ja jatkaa matkaa.

Miami on tarjonnut loistavat puitteet tälle reissulle ja olen montaa kokemusta rikkaampi sekä paljon viisaampi tulevaa ajatellen. Olen saanut nousta kolme kertaa lyhyen ajan sisään kovatasoisten kisasiskojen kanssa lavalle ja katsoa mihin rahkeeni riittää. Olen saanut arvokasta oppia itsestäni miten kehoni toimii eri tilanteissa ja mitä se kestää sekä miten palautuu. Tämä kaikki on hyvin tärkeää tietoa seuraavaa etappia ajatellen.

Nyt epätoivoisen pakkaamisen pariin ja sitten muutaman tunnin päästä nokka kohti lentokenttää.

Terkuin,
Aikku

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Kentucky Muscle Show ja kuulumisia

Kaksi kisaa taputeltu tällä reissulla ja yksi vielä edessä. Molemmat kisat ovat olleet huikeita
kokemuksia ja olen oppinut paljon niin itsestäni henkisesti, kropastani kuin myös tällä tasolla kilpailemisesta. Ensimmäistä kertaa elämässäni vedän kolmet kisat kolmen viikon sisään, siinä on puolensa ja puolensa.

Ihan ensin vielä hetkeksi Kentuckyn kisaan. Reissu starttasi aikaisin perjantaina Miamista Atlantan
kautta Kentuckyyn. Lennot meni aika kivuttomasti ja sain levättyä hyvin jo lentojen aikana. Perillä vähän lepoa, kilpailijakokous ja kisaväriä ensimmäinen kerros. Kisahotelli Crowne Plaza oli todella viihtyisä ja kävelymatkan päässä kilpailupaikasta.

Lauantaina saapui Flawless Beautyn Charles loihtimaan kisameikin heti aikaisin aamusta. Loistava ja todella ammattitaitoinen kaveri! Sitten taas väriä ja kohti aamukisaa. Koska aamulla ei ollut muuta pro sarjaa kuin figure, oli koko setti ohi hetkessä. Aamun kisan jälkeen oli hetken olo "siis kävinkö jo lavalla"...ja noinhan ei voi olla! Tunsin, että reissaaminen ja kaikki organisointi viikonlopun osalta piti päätä kierroksilla ja se näkyi esiintymisessä. Näissä kisoissa 100% focus pitää olla siinä itse kisassa, ei muualla! Aamukisan ja iltakisan välin nukuin ja lepuuttelin kroppaa hotellilla sekä posettelin hieman, ettei ihan jämähdä. Kunto kuivui vielä hieman tuossa välissä ja olo oli aika rapsakka jos sanoisin.

Iltakisassa odottelua oli hieman enemmän sillä ensin oli men´s physique ja classic bodybuilding sarjat. Järjestely pelasi loistavasti ja takahuonetilat oli todella toimivat, joten mikäs siinä odotellessa. Iltakisan alussa sain sen "kisamoodin" päälle, mutta tuossa vaiheessa se on myöhäistä. Olin sekä aamulla että illalla toisessa vertailussa, joten tiesin olevani noin sijalla 10. Kun näin tulokset, sijoitus 12. olin ensin parin sekunnin ajan pettynyt, mutta sitten ymmärsin, että minulla on vielä matkaa "huipulle", joten nöyränä eteenpäin ja tekemään asiat niin, että homma etenee oikeaan suuntaan. Line-up oli hyvää ellen sanoisi kovaa tasoa ja kunto sillä hetkellä parasta mitä sain tuotua lavalle, joten parantamalla esiintymistä olisin ehkä voinut petrata pari sijoitusta, mutta tuskin enempää. Tuolla haettiin erilaista fysiikkaa kuin minulla on ja se on ymmärrettävä.

Nyt eletään keskiviikkoa eli tässä on pari päivää Boca Ratonin Victory Pro kisaan. Odotan todella tuota kisaa korjatakseni viime lauantain apaattisen lavaolemuksen. Tuokaa kisa ei tule olemaan helppo, mutta ei sen tarvitsekaan olla. Tänne on tultu kilpailemaan ei vain esiintymään.

Ei muuten ole mitenkään helppo setti kisata putkeen tällaisella aikataululla. Jo ihan nämä perusasiat
kuten kropan palauttelu kisasta ja ihon hoitaminen kisojen välissä on asioita, joihin on satsattava heti kisan jälkeen. Onneksi tosiaan ei kikkailla isommin vesien ja suolojen kanssa, joten mitään isoa nestekertymää ei tule kisan jälkeen. Iho sen sijaan on kovilla kun kolmen viikon sisään vedetään kolmet kisavärit ja kunnon pakkelit. Tutustuin ystäväni Anitan kautta aivan loistavaan Phytomerin ihonhoitosarjaan, josta Anita hankki minulle kätevät matkapakkaukset tänne mukaan. Toimii ainakin mulla todella hyvin sillä ihoni on herkkä ja ottaa helposti nokkiinsa kisaväristä ja paksusta meikistä. Suosittelen testaamaan! Suomessa Phytomeria myy ainakin Sokos.

Onko sinulla mielessä jotain mistä haluaisit mun kertovan blogissa? Jos on, niin laitahan viestiä esim Facebookin tai Instagramin kommenttiin tämän julkaisun oheen.

Terkuin,
Aikku

tiistai 25. lokakuuta 2016

Suuntana Kentucky

Viime lauantain kilpailu on nyt vain sijoitus tuloslistassa, muuten olen täysin jo pyyhkinyt tuon kisan mielestäni enkä anna sen vaikuttaa tekemiseeni. En tuudittaudu siihen, että hyvinhän se meni, että samalla systeemillä nyt vaan viikko eteenpäin. Ei, edessä on uusi kisa ja siellä on oltava parempi kuin viime lauantaina. Mikä nyt sitten on muuttunut? Ei muu kuin se, että focus on pidettävä yhä tiukemmin kohteessa ja tehtävä vain niitä asioita, jotka palvelevat tuota tarkoitusta. Kelaan kisavideoita uudelleen ja uudelleen ja mietin mitä teen lavalla ensi kerralla paremmin.

Arki täällä Miamissa rullaa sujuvasti. Herään arkipäivinä 04:00, teen reippaan lenkin ja avaan työkoneen, jotta voin osallistua muutamaan palaveriin Suomen kellon mukaan. Tässä kohtaa työpaikkani ja työtoverini nousevat arvoon arvaamattomaan tsempillään ja ymmärryksellään, kiitos! Siinä samalla kun teen töitä, syön aamupalan. Treenin ajoitan hetkeen kun Suomessa menee toimisto kiinni, niin minä lähden salille. Tuohon pyrin yhdistämään myös kauppareissumme jos sellainen on ohjelmassa. Loppupäivän pyrin lepäämään ja oleskelemaan, siinä ohessa hoidan vielä työsähköposteja ja valmennettavien asioita. Työn tekeminen on oikeastaan iso plussa, sillä aika kuluu nopeammin, mutta jalat ei rasitu :)

Tänään ohjelmassa oli myös hieronta. Löysin googlaillen paikallisen suositun hierojan Arthuron, joka tuli asunnollemme hieromaan koko kropan auki. Sovimme toisen hieronnan vielä huomiselle, joten saadaan kroppaa auki vielä ennen ensi viikonloppua. Kaiken kaikkiaan kroppa palautuu treeneistä hyvin ja treenitehot on hyvät. Kun kisa oli lauantaina, olin jo sunnuntaina treenaamassa ihan normaalisti. Kroppa ei myöskään ottanut mitään nestekertymää kisapäivästä ja miksi olisi oikeastaan ottanut kun se oli tavallaan vain yksi päivä muiden joukossa, erona oli se, ettei silloin ollut treeniä.

Loppuviikon aikana täytyy vielä tarkistaa kaikki viikonlopun kisan osalta, pakkailla ja viilata poseerauksia. Perjantaina aamusta kentälle ja lento Kentuckyyn.

Kuvia ja kuulumisia taas lisää ainakin Instagramin kautta.

Tsemppiä viikkoon!
Aikku


sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Dayana Cadeau Classic 2016

Aika huikea fiilis. Kisarupeaman ensimmäinen kisa on käyty eilen ja sijoitus 5. noiden 20 upean naisen joukosta. Olen hämmentynyt, tyytyväinen ja onnellinen, mutta...tuon tunteen ei saa nyt antaa hämätä vaan on nostettava tehoja ja keskityttävä tähän entistä paremmin sillä jo viikon päästä on seuraava kisa edessä. On treenattava kovempaa, optimoitava kaikki mahdollinen ja ymmärrettävä, että vain minä itse voin joko onnistua tai pilata kaiken.

Palatakseni eiliseen kisaan. Kilpailu pidettiin täällä Miamissa Convention Centerissä. Kisan piti alun
perin olla Coral Springsissä, mutta paikka siirtyi yllättäen. Kilpailijakokous oli perjantaina tuolla samaisessa paikassa ja samalla reissulla sain ensimmäisen värikerroksen päälle ja sitten ajelimme takaisin kämpille. Koska seuraavana aamuna väriaika oli jo kuudelta, heräsimme noin kahden aikaan laittamaan tukan alustavasti ja pakkaamaan eväät sillä kisapäivän syömiset suunniteltiin kisa-aamun kunnon mukaan niin kuin sen kuuluukin mennä. Sitten matka kisapaikalle odottelemaan väriä, jonka paikka olikin yön aikana vaihtunut eikä siitä ollut tullut mitään ilmoitusta. No lopulta väripalvelu löytyi ja kaikki hyvin.

Alkukilpailu alkoi hyvin aikataulun mukaan ja homma rullasi hienosti. Kun oma sarja alkoi ja minut
kuulutettiin ensimmäiseen vertailuun, en meinannut tajuta sitä ollenkaan, siis minä! Siis se "kehonrakentaja", josta ei koskaan saa kelvollista figurekilpailijaa. Vertailut meni hyvin ja aamun kisa oli paketissa. Sitten tuntien odotus iltakisaan. Tuossa välissä pari palaveria valmentajan kanssa ja sovimme taas pläänin miten toimitaan päivän aikana. Pääasiassa nukuin tuon väliajan koska minulle tyypilliseen tapaan voin nukkua missä vain :)

Iltakisa alkoikin sitten tunnin myöhässä, mutta se ei ollut ongelma koska väripalvelu oli kadonnut paikalta. Väripalvelun piti tulla tekemään korjaukset viideltä ennen iltakisaa, jonka piti alkaa kuudelta, mutta he tulikin vasta kuudelta. No tuostakin pienestä hässäkästä selvittiin ja kaikki pääsi värit korjattuna, öljyttynä ja bikinit liimattuna lavalle. Minut otettiin myös iltakisassa ensimmäiseen vertailuun, johon otettiin kuusi kilpailijaa. Vertailujen päätteeksi otettiin vielä viimeinen vertailu, jossa oli viisi parasta ja minä mukana, what a feeling!

Että olenko tyytyväinen, todella! Paljon on parannettavaa seuraavaan kisaan ja hommat alkoi jo heti
eilen kisan jälkeen eli ei sen suurempaa herpaantumista tai lepoa vaan volumet kaakkoon ja uutta vaihdetta silmään. Sain heti kisan jälkeen palautteen valmentajalta laittamieni kuvien ja videon perusteella, joten sain myös palautteen mitä pitää viikossa tapahtua ja se laitetaan tapahtumaan. Kun kyse on kilpailemisesta, pitää olla halu menestyä, ei tässä muuten ole mitään järkeä. Rehellisesti sanoen en ymmärrä kisaamista, jonka tavoitteena on selvitä kisalavalle, sinnehän pääsee kun vaan ilmoittautuu.

Jo tässä kohtaa suuret kiitokset seuraaville tahoille:
Antti, rakas aviomieheni, paras ystäväni...ilman sinua en olisi saanut itsestäni näin paljon irti, olet korvaamaton apu ja tuki <3
Valmentajani Patrick Tuor, kunnioitan, arvostan ja kiitän. Hän on saanut minut pusertamaan itseni muottiin Aikku 2.0
Siskoni Kata, kiitos kun olet tällä kisareissulla mukana vaikka minä olen mitä hankalinta ja väsyneintä matkaseuraa ikinä
Anoppi, ihana nainen, tsempparini ja hyvä ystävä! Ymmärtää mistä on kysymys ja on tukena aina kun tarvetta on.
Perheeni, kiitos tuestanne <3
Rakkaat työtoverini, olette uskomattomia miten tsemppaatte ja olette hommassa mukana. En tiedä miten monessa työyhteisössä diettaaminen on näin helppoa!
Ystäväni, en luettele teitä erikseen nimeltä, mutta tiedätte ketä tarkoitan. Pyyteetöntä mukana oloa ja tsemppaamista, tukea ja hyviä hetkiä yhdessä!
Valmennettavani, kiitos kun ymmärrätte ja olette hengessä mukana, pikkujoulut odottaa, mamabear tuo tuliaisia :)
Yhteistyökumppaneille:
  • Sporttimekka, suuret kiitokset laadukkaista lisäravinteista ja kannustamisesta, loistavaa yhteistyötä, kiitos!
  • Vihannespörssi, aina tuoretta rehua pöytään!
  • Viktor Elo Oy, liha naisen tiellä pitää ja Elolta tuleva liha on 100% laatua
  • Sahara Beauty & Design, Sanna loihti taas upeat ja laadukkaat bikinit, jotka on tehty juuri minulle!
  • Hoitola Woman Turku, kiitokset LPG hoidoista, kisaripsistä ja kynsistä. Nainen lähti hyvin huollettuna ja laitettuna matkaan.
  • Hammaslääkärikeskus Denta Turku, myös hampaat on nyt kunnossa ja kotivalkaisu oli kuin tehty minulle, tuote kulkee näppärästi mukana täällä kisareissullakin. Kiitos Marina Karlsson!
  • MasterMark Brands, kiitos kokkausvälineistä, helpottaa urheilijan arkea todella paljon ja tarpeelliset välineet kulkevat tottakai täällä mukana.
  • Treenipuitteista kiitos Mentor Gym ja Gym 2000
  • Petteri Lax, luottohierojani. Tiedätkö että jos en olisi löytänyt sinua kesken dietin, en tiedä miten olisin päässyt eteenpäin.
  • BeFit Apparel, kiitos ihanista treenivermeistä ja alkavasta yhteistyöstä!
Laittakaahan Instagram a_halmo seurantaan niin päivitän sinne kuvia ja videoita reissusta.

Tässä vielä linkki eiliseen finaalivertailuun: https://www.youtube.com/watch?time_continue=7&v=ndM5ZyTLB8E

-Aikku-



torstai 20. lokakuuta 2016

Kisakausi starttaa

No niin, täällä ollaan Miamissa. Saavuimme siskoni Katan kanssa Miamiin eilen iltapäivällä ja täällä majaillaan aina 8. marraskuuta saakka. Tuona aikana kisaan ensin Dayana Cadeau Classicissa nyt lauantaina täällä Miamissa ja sitten siitä viikon päästä Kentuckyssä ja vielä lopuksi Boca Ratonissa.

Hotellin sijaan vuokrasin Airbnb:n kautta meille kämpän, joka osoittautui loistavaksi ratkaisuksi. Täysin omassa rauhassa, kunnon keittiöllä varustettu kämppä, josta on lyhyt matka niin lähimmälle salille kuin kauppaankin. Saliksi valikoitui LA Fitness lähinnä sijainnin puolesta, mutta se on todella toimiva ja viihtyisä sali. Olen jopa yllättynyt miten ystävällistä ja tsemppaavaa porukkaa siellä on jo parin treenin aikana tullut vastaan. Täällä ei selkeästi ole heiltä pois jos joku treenaa kisoihin.

Loppuviikon ohjelma on siis kilpailijakokous huomenna illalla ja ensimmäinen kisa lauantaina. Syömiset ja juomiset ovat olleet samaa kaavaa jo jonkin aikaa eli mitään viimeistelykikkailuja ei ole tehty. Dietti on tuntunut järkevältä ja johdonmukaiselta. On ollut ilo työskennellä valmentajana kanssa, joka kanssa ajatukset menee yksiin. Kiitos siis Patrick Tuor.

Päivitän kuulumisia Instagramiin a_halmo, joten laitahan seurantaan!

-Aikku-

perjantai 14. lokakuuta 2016

Valkoinen hymy

Mihin sinä kiinnität huomiota toisessa ihmisessä ensikohtaamisella? Itselläni huomio kiinnittyy usein toki kasvoihin yleisesti, ilmeisiin, mutta etenkin hymyssä henkilön hampaisiin. Itse olen ollut sinänsä onnekas, että oma hammasrivistö on suhteellisen suora, mutta sitten puolestaan hampaani värjäytyvät helposti. En tupakoi, en käytä nuuskaa, en juo mehuja tai viinejä, mutta kahvia sitäkin enemmän...Mulla on ollut lapsesta asti hieman kellertävät hampaat ja iän myötä asia on alkanut häiritsemään. Huomasin lopulta, että aloin jo hieman piilottelemaan hampaitani hymyillessä. Huollan hammasrivistöä keskimääräistä tunnollisemmin, mutta ei se ole auttanut, ehkä jopa päinvastoin.

Sitten kun tullaan näihin fitnesslajeihin, joissa käytetään reilusti rahaa kisaväriin, meikkiin, hiuksiin, bikineihin
yms, niin mites ne hampaat?  Mielestäni on ihan hyvä tarkistaa miltä ne hampaat siellä punattujen huulien sisällä leveässä hymyssä näyttävät. Valkoinen hymy on kaunis ja freesi, tosin kannattaa välttää vetämästä tätäkin överiksi!


Olen käynyt pari kertaa aikaisemmin valkaisemassa hampaita kertavalkaisussa, mutta en saanut selkeää tulosta sieltä. Noin kuukausi sitten otin yhteyttä Turun Hammaslääkärikeskus Dentaan ja ihanaan Marina Karlssoniin. Juttelin Marinan kanssa ja minulle sovittiin tapaaminen hammashygienistille. Tuossa valitsimme hampaiden valkaisutuotteeksi päiväkäyttöisen kotivalkaisun.

Hygienistin käynnillä poistettiin hammaskiveä ja otettiin valkaisumuotteja varten muotit hampaistani. Muutamaa päivää myöhemmin sainkin noutaa minun hampaiden mukaan muotoillut muotit ja valkaisuaineen Turun Dentasta. Homma toimii siten, että pesen hampaat ja putsaan hammasvälit huolellisesti, laitan valkaisuainetta pipetistä ohjeen mukaan muotteihin ja muotit suuhun. Annan vaikuttaa noin 30min per päivä parin viikon ajan. Tuo menee näppärästi esim illalla kun käyn suihkussa ja laitan seuraavan päivän tavaroita valmiiksi ym, valkaisu hoituu siinä ihan huomaamatta eikä tarvitse varata aikoja tai lähteä mihinkään.

Jo parin ensimmäisen kerran jälkeen huomasin miten selkeät värjäytymät olivat poissa. Siitä eteenpäin
hampaiden sävy on vaalentunut tasaisesti päivä päivältä. Huomattavaa on myös se, ettei minulla ole ollut mitään vihlontaa, kipuja tai esimerkiksi ienarkuutta. Mikäli tämä päivällä tehtävä valkaisu ei sovi aikatauluihisi, niin toinen vaihtoehto on yöllä tehtävä valkaisu, jossa käytettävä tuote on hieman miedompi ja näin sitä voi pitää yön yli.

Valkaisuprosessin eli tuon noin kahden viikon ajan tulisi välttää voimakkaasti hampaita värjäävien tuotteiden käyttöä, näin saavutetaan paras valkaisutulos halutussa ajassa.

Mikäli kiinnostuit valkaisemaan hampaitasi, ole yhteydessä Turun Hammaslääkärikeskus Dentaan ja varaa aika maksuttomaan valkaisukonsultaatioon. Lisätietoja löytyy täältä: http://www.denta.fi/palvelut/hampaiden-valkaisu/hampaiden-valkaisu-kotona

Tiedättekö muuten mitä. Diettiä alkaa olla nyt takana sen verran, että se olisi ensi keskiviikkona lähtö kohti Miamia, jossa kisarupeama starttaa 22.10. Kolmen viikon aikana kilpailen tuolla kolmet kilpailut, joten reissu tulee olemaan mielenkiintoinen ja ennen kaikkea unohtumaton! Siskoni Kata lähtee sinne huoltamaan ja pitämään tälle zombielle seuraa, joten eiköhän me saada jopa ihan videomateriaalia aikaiseksi.

Kaunista hymyä!
Aikku

lauantai 27. elokuuta 2016

Oman elämänsä kokki


Ei johdu niinkään dietillä vellovasta nälästä vaan ihan muusta syystä olen jäänyt koukkuun MasterChef Australia -sarjaan. Kahlasin jo 7. kauden jaksot läpi netistä ja nyt olen ajan tasalla 8. kauden jaksoissa. En ole mikään kulinaristi, joten en katso noita ruokia kuola valuen vaan enemmänkin sitä kilpailua. Seuraan kilpailijoita ja sitten ehdotonta suosikkiani Marco Pierre White nimistä herraa, joka omalla ja vakuuttavalla tyylillään puristaa kilpailijoista viimeisetkin mehut irti haasteissa. Joo joo...on varmasti paljon näyteltyä, on varmasti dramatisoitua, mutta silti on herättänyt omia ajatuksia.

Olen peilannut havaitsemiani asioita tähän fitness maailmaan. Tuollainen Marco Pierre White olisi ihanteellinen valmentaja:
  • Kehuu vain ja ainoastaan silloin kun siihen ihan oikeasti on aihetta eikä miellyttääkseen tai tsempatakseen turhilla kehuilla. 
  • Tavoite on se mikä motivoi ja saa paiskomaan töitä, ei valmentajan kehut. Kun tuollainen valmentaja joskus sanoo jotain positiivista, voi todella olla ylpeä itsestään ja uskoa siihen, että hän todella tarkoittaa sitä. 
  • Vaativa, vaativa, vaativa! Vie kilpailijan rajojensa reunalle ja vähän yli vain näyttääkseen, että ihminen kykenee uskomattomiin suorituksiin kun heittäytyy ja luottaa itseensä.
  • Ja tottakai ammattitaitoinen, jolla on ymmärrystä ihmismieleen ja kuitenkin se empatia siellä jossain todellisen tarpeen tullen.


-          Virheistä oppii. Ei ole kiellettyä epäonnistua. Tosin se epäonnistuminen voi tarkoittaa häviötä, mutta siitäkin oppii sillä kertaa.

Ruoan laittamisessa on varmasti paljon pieniä asioita, joita tällainen seitiä paisteleva ei oiken tajua, mutta sen olen ymmärtänyt, että siellä on paljon pieniä nyansseja, joiden kanssa on oltava hyvin tarkkana lopputuloksen onnistumisen vuoksi. Katsoin jotain jaksoa, jossa yksi kilpailijoista teki jälkiruokaa useammasta eri ainesosasta ja usealla eri tekniikalla. Lopputulos oli kooltaan pienen pieni hyvin kaunis annos, mutta sen taakse kätkeytyi paljon työtä, monia työvaiheita, paljon osaamista, heittäytymistä ja luottamista itseensä sekä kykyihinsä. Jos hän olisi vähän oikaissut jossain ja tehnyt vähän sinnepäin yhden vaiheen, olisi kokonaisuus ollut pilalla ja hän olisi voinut sen vuoksi pudota koko kisasta. Näin se on kisaprepilläkin.  Valmentajan ohjeet on kuin resepti, jossa jokaisella palasella on roolinsa lopputuloksessa. Ei se ole hiekkakakkuleikkiä ”tule tule hyvä kakku älä tule paha kakku” vaan onnistunut kisapreppi on valmentajan ja valmennettavan välistä luottamusta ja saumatonta yhteistyötä. Oikeilla tekniikoilla, oikeilla mausteilla ja kauniilla esillepanolla saa vähäisistäkin aineksista rakennettua voittajan.

Omassa elämässä haluaisin itse olla valmennettavilleni tuollainen Marco Pierre White. Että ei kun lusikka heilumaan. 

Loppuun pieni lainaus eräästä 8. kauden jaksosta, nuo sanat voisivat tulla omasta suustani yhä edelleen tänäänkin.

"Haluatteko neuvoja? Yksinkertaisuus on valttia. Älkää kikkailko. Hillitkää kunnianhimonne. Kun
minä olin nuori, en ollut koskaan kunnianhimoinen. Miksikö? Koska en ollut tarpeeksi itsevarma siihen. Unelmani motivoivat minua ja pelkoni hallitsivat minua. Pelkäsin, etten ollut kyllin hyvä. Se on totuus" - Marco Pierre White-


Terveisin oman elämänsä kokki

-Aikku-